KAUNEINTA KAINUUTA
Vuokatti lähialueineen on yhtä ulkoilmaihmisen unelmaa kaikissa vuodenkierron vaiheissa – ensilumilta sydäntalveen, keväthangilta jäidenlähtöön ja keskikesästä ruskaan.
ENSILUMEN LADULLE
Maastohiihtokausi alkaa Vuokatissa jo lokakuun puolivälin tienoilla ja jatkuu yleensä huhtikuun lopulle saakka. Ensilumen latu kiertelee niin sanotussa alamaastossa eli Vuokatinvaaran pohjoispuolelle jäävällä kankaalla. Alkuun vajaan kahden kilometrin mittainen lenkki pitenee vähitellen noin 5 – 6 kilometriin, ja se huolletaan päivittäin. Ei ihme, että Vuokatissa treenaa myös Suomen maastohiihdon eliitti. Ensilumen latu on maksullinen siihen asti, kunnes lumi riittää muidenkin reittien huoltamiseen.
VAARANKYLÄN LATU
Vuokatin vaarajonon kiertävää 26 kilometrin mittaista Vaarankylän lenkkiä aletaan huoltaa yleensä alkuvuodesta. Latu kiertelee pääasiassa vaarojen alarinteillä, joten siltä puuttuvat kaikkein jyrkimmät nousut ja vauhdikkaimmat laskut. Suurin osa reitistä on valaisematonta, joten parhaimmillaan latu on päiväsaikaan taikka otsalampun kanssa.
UMPIHANGILLE
Vuokatin latuverkosto on laaja ja houkutteleva, mutta koskematon hanki vaaroilla on todellinen elämys. Kun alla on retkisukset, liukulumikengät tai lumikengät, talvinen Vuokatti tarjoilee paikkoja, jonne ei ehkä muuten tulisi lähdettyä. Reittisuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon jyrkkäpiirteinen maasto. Jos vaarojen rinteet tuntuvat liian hurjilta tai raskailta, Vuokattia ympäröivät järvet ovat loistava vaihtoehto nauttia umpihangista.
REVONTULIA VAAROILLA
Talvikaudella Vuokatti on kuulaalla pakkaskelillä ja hyvän avaruussään aikaan varsin varma paikka nähdä revontulia. Parhaat paikat ovat Vuokatinvaaran päällä tai vaikkapa järvenselillä. Koska valosaastetta Kainussa on vähänlaisesti, revontulet näkyvät jopa Vuokatti Basecampin pihasta.
HIUKAN RANNAN ILTAVALAISTUS
Hiukan ranta on vierailemisen arvoinen kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikana. Pimeän saapuessa Hiukan tunnusomaisen rantatörmän muotoa korostamaan syttyvät valot. Tällä paikalla kannattaa vierailla auringonlaskun aikaan: valaistu törmä yhdistettynä vaarajonon silhuettiin on maisemien A-luokkaa.
VUOKATINVAARA
Karelidien muinaisesta vuoristosta on jäljellä kaunis kvartsiittihuippuinen vaarajono. Suoraan Vuokatti Basecampin pihasta pääset UKK-, Sapporo- ja Eino Leino -reiteille, joita pitkin päädyt ensin Iso-Pölly-huipulle ja siitä etelään seuraaville vaaroille: Pieni-Pölly, Keima, Matovaara, Möykynvaara, Lehtovaara, Porttivaara… Myös klassinen Vuokatin vaellus kulkee vaarajonon päällä. Jos olet tulossa Vuokatin Jukolan viestiin vuonna 2027, tarkistathan sallitut reitit.
Parhaimmillaan ympäri vuoden
HIUKKA-PÖLLYVAARA
Aivan Sotkamon keskustan kainalosta löytyy häikäisevän hieno Hiukan hiekkaranta ja pitkä rantatörmä, joka seurailee Sapso-nimisen järven rantaa. Hiukasta kaakkoon lähtee upea polusto, joka kulkee kuivalla mäntykankaalla ja sen harjuilla ja supikoissa. Täältä löytyy myös 13,5 kilometrin pituinen maastopyöräreitti, jota voi varauksetta suositella, sekä luontopolku. Kun tarpeeksi jatkaa matkaa Pöllyvaaralta kaakkoon, päätyy Tipasojan kankaalle ja poluille. Talvella alueella on vaihtelevat ladut. Niin maastopyörät kuin suksetkin saa vuokrattua ja huollettua Vuokatti Ski Servicestä, joka on oma kantapaikkamme.
Parhaimmillaan ympäri vuoden
NAAPURINVAARA & LEPIKON LENKKI
Olemmeko todellakin Kainuussa? Naapurinvaara muutaman kilometrin päässä Vuokatin keskustasta poikkeaa Kainuun tyypillisistä vaaroista. Se on hätkähdyttävän rehevä. Jyrkkäreunaiselta lounaisrinteeltä Naapurinlouhelta avautuu hieno maisema Nuasjärvelle. Naapurinvaaran halkovalta tieltä taas aukeaa yksi hienoimmista näkymistä Vuokatin vaarajonolle. Lepikon lenkki (3,9 km) sopii vaikka pienelle iltakävelylle ja esittelee Naapurinvaaran monipuolisuuden. Muista sulkea kunnolla lammashaan portit!
SOTKAMOA YMPÄRÖIVÄT JÄRVET
Järvet ympäröivät Sotkamon keskustaa lähes joka suunnasta. Iso-Sapso keskustan eteläpuolella on yleisilmeeltään yllättävän erämainen. Pohjoispuolen järvien rannalla taas on asutusta tiuhaan. Mitä pidemmälle Sapsojärveä meloo kohti kaakkoa, sitä upeammin Vuokatin vaarajono näkyy. Jos on liikkeellä packraftilla, Rytilahdesta pääsee paatti kainalossa Pitkälammelle, jonka pohjoisosasta on lyhyt matka kävellä Kuhmontien yli Sotkamojärvelle. Kirkolta alkavaa salmea pitkin pääsee mukavasti mutkittelemaan takaisin keskustaan ja Hiukan rannalle, josta reissu on helppo aloittaa.
KAINUUN GRAVEL-PARATIISI
Vuokatin seutu on sorateiden luvattu maa. Upeita sorateitä löytyy ihan joka suunnasta. Jokaiselle Vuokatti-päivälle saa erilaisen 50-100 kilometrin gravelpyöräilylenkin, toki lyhyemmänkin. Suurin osa sorateistä on jo huippukunnossa, kun Vuokatin vaaralla ja alamaastoissa vielä hiihdetään. Auraamattomilla teillä on toukokuussa vielä kelirikkoa (nimim. kokemusta on). Oma suosikkireittimme lähes pelkkää priimaa soratietä on reitti Vuokatista etelään: Nurmestie-Laukkalantie-Nurmestie-Ohravaarantie-Rekivaarantie-Saunalehdontie-Teerivaarantie. Sen jälkeen on useita vaihtoehtoja paluumatkaan. 31.8.2024 tarjolla on Vuokatti Gravel -tapahtuma.
Parhaimmillaan touko-lokakuussa
ÄRJÄNSAARI
Hiekkatörmäinen ja mäntyturkkinen saari Kainuunmerellä, Ärjänselän syleilyssä on satumainen paikka. Saaren ympäri kiertää polku, ja myös saaren poikki pääsee oikomaan polkuja pitkin. Upeimmat maisemat ovat saaren länsiosassa erityisesti ilta-auringon aikaan. Sulan veden aikaan Saareen pääsee muutaman kilometrin päästä Oulunjärven etelärannalta melomalla. Saareen järjestetään myös venekuljetusta. Kevättalvella järjestetään Ärjän kierrän -hiihto, jolloin saaren ympäri on ajettu hiihtolatu. Voimme lämpimästi suositella Luonnollisesti Oulunjärvi -yrityksen palveluita sekä kajakkien että avokanoottien vuokraamiseen. Tietoa saaresta saa parhaiten luontoon.fi-palvelusta.
KOUTA-VUORES-RETKIPOLUT
Olenko Inkoon Kopparnäsissä tai Tornionlaakson vaaroilla? En, vaan Kajaanin kupeessa olevalla Koutaniemellä, jonne paikallinen kyläyhdistys on luonut upean polkuverkoston opasteineen, taukopaikkoineen ja pysäköintialueineen. Polusto tunnetaan nimellä Kouta-Vuores-retkipolut. Yhden marraskuisen ja toisen heinäkuisen retken perusteella aluetta voi suositella erittäin lämpimästi. Oulunjärveltä erottuu vaikuttava Ärjänsaari, ja polut on tehty alueen parhaisiin maastoihin. Priimapoluilla saa tehtyä helposti noin 15 kilometrin lenkin. Myös lyhyemmät retket onnistuvat mainiosti. Opasteet ovat ovat erinomaiset, joten suunnistustaidotonkin pääsee näkemään hienoja maisemia. Akkovaaran huipulta löytyy näkötorni.
Parhaimmillaan touko-marraskuussa
TIILIKKAJÄRVEN KANSALLIS-
PUISTO
Kapeita järven keskellä luikertelevia harjuja, soita, pitkospuitaja hiekkarantoja. Rauhallinen Tiilikkajärven kansallispuisto Sotkamon etelärajalla on yhdistelmä niitä kaikkia. Pienehköstä kansallispuistosta saa varsin kokonaisvaltaisen kuvan 18-kilometrisellä Tiilikan kierto -rengasreitillä. Lähtöpaikan voi valita joko alueen pohjois- tai eteläpäästä. Pohjoisen lähtöpaikalle hurauttaa Vuokatista reilussa puolessa tunnissa. Kansallispuisto tunnetaan parhaiten Venäjänhiekan rannasta. Kesällä suovillameren valtaaman suot ovat myös upeita. Tiilikan kierrolla kannattaa varata aikaa Selkäsalmen ylitykseen veneellä. Lämpimänä päivänä salmen ylitys uiden on varteenotettava vaihtoehto.
HIIDENPORTIN KANSALLIS-
PUISTO
Toinen Sotkamon kunnan alueella olevista kansallispuistoista on Hiidenportti, jonka luoteisnurkan lähtöportille on kolmen vartin ajomatka Vuokatista. Matkalla voi poiketa Tipasojan hienoilla kankailla. Tiilikan tapaan Hiidenportti on rauhallinen puisto, jossa saa tehtyä lyhyitä päiväreissuja ja pidemmänkin vaelluksen. Kohokohta on Hiideportin rotko, jonka pohjalla tummat suolammet tuikkivat. Hyvän 7,5 kilometrin pikkulenkin saa kulkemalla rotkon reunoja menevää polkua etelään/kaakkoon. Porttilampien jälkeen pääsee takaisin toista polkua, joka kulkee viehättävän Kovasinvaaran niittyaukean kautta. Pidemmät reitit alueella ovat vielä meillä koluamatta.
VIIKSIMONJOKI LASKUJÄRVINEEN
Kainuusta löytyy iso määrä hienoja erämaisia jokia. Yksi niistä on Viiksimonjoki aivan rajavyöhykkeen tuntumassa Kuhmossa. Joki sopii erinomaisesti packraftretkelle. Itse vaelsimme päiväreissulla Ison-Palosen suunnalta polkuja pitkin Kylmänsärkille ja siitä Viiksimonjoen varteen packraftit ja melat rinkassa. Sitten täytimme paatit ja meloimme mukavasti mutkittelevan joen sekä Pienen-Tahkosen, Veräisen ja Pikku-Palosen kautta takaisin. Matkaa tuli 20 kilometriä. Jokivarressa oli lukuisia majavanpesiä, ja yhden padon jouduimme kiertämään. Hieman ennen ensimäistä järveä on koski; kartassa tässä kohtaa lukee Kallioinen – olisiko kosken nimi?
SININEN POLKU KUHMOSSA
Noin tunnin ajomatkan päässä Vuokatista on yksi retkikohteiden klassikko: Sininen polku. Jo Liminsärkän pysäköintialueen maisemat paljastavat, että hieno reissu on tulossa: iätöntä mäntymetsää, kapeita järviä ja lampia sekä teräviä harjuja (eli kainuulaisittain särkkiä) niiden välissä. Reitti Liminsärkältä Isolle Talaslammelle, Särkkäjärven kierto ja paluu Isolta Talaslammelta samaa polkua parkkipaikalle Pitkäniemen pienen piston kanssa on 16 km. Jos lyhyempi reitti houkuttaa, kannattaa lähteä Liminsärkältä ja kulkea harjureittiä edestakaisin. Kuusivaltaisen korven ystäville länsiosan Särkkäjärven kierros lienee hyvä valinta. Mäntykankailla kulkevat polut ovat erittäin helppokulkuisia. Särkkäjärven kierto taas on selvästi hitaampaa rehevämmän maaston, paikoin hieman huonokuntoisten pitkospuiden ja juurakoiden takia.
JUUAN VANHAT METSÄT JA JUUKAHARJU
Etelän suunnasta Kainuuseen tuleville Juuan vanhat metsät ja Juukaharju Pohjois-Karjalan puolella tarjoavat hyvän ulkoilukohteen. Keihäsjoen luonnonsuojelualue on moni-ilmeistä männiköiden ja kuusikoiden mosaiikkia. Alueen läpi kulkee noin 5 kilometrin mittainen merkitsemätön pieni polku. Juukaharju (peruskartassa nimeltä Juuanharjut) on soiden ja lampien välissä mutkittelevaa harjumaastoa. Polku on merkitty. Pohjoisen kautta vanhoihin metsiin pääsee, kun kääntyy Panjavaarantielle Nurmes-Siilinjärvi-tieltä. Pistoa tulee noin 10 km. Auton saa parkkiin puomille ennen Pettäisen varaustupaa. Harjuille taas paras lähtöpaikka on etelänpuolelta Juuka-Juankoski-tieltä.
VUOKATTI VESILTÄ KÄSIN
Vuokatti tunnetaan vaaroistaan, mutta sitä ympäröivät vesistöt ovat myös upeita. Vuokatti Ski Servicellä on vuokrattavana kajakkeja kesäkaudella, ja etenkin tyynellä kelillä Nuasjärvi on hieno järvi melontaan. Jos sattuu omistamaan packraftin, alueella saa tehtyä mukavia ja halutessaan varsin pitkiäkin retkiä meloen ja kävellen. Mukava parin tunnin packraftreitti alkaa Sotkamon Hirviniemestä Pirttijärven ja Tenetinvirran kautta Mujehoulunjoelle ja Topinlammelle. Paatti kainaloon ja pienen kävelyn jälkeen pääsee taas vesille Nuasjärven Jäätiönlahdelta. Jäätiönlammelta pääsee alle 10 minuutissa Vuokatti Basecampille.
HUHTIKANGAS & TIPASOJA
Kymmenisen kilometriä Sotkamon keskustasta Kuhmoon päin alkaa upea harjujen, suppien ja lampien sävyttämä kangasmaasto,jossa on sekä hiekkateitä että polkuja. Alue on hyväpohjaista ja pääasiassa nuorta mäntymetsää. Hakkuita tai harvennuksia on varsin vähän. Paikalliset tuntevat alueen Huhtikangas-nimellä. Suunnistajat tuntevat alueen keskiosan maastot nimellä Tipasoja. Kangasalue jatkuu katkematta noin 15 kilometriä, ja se sopii niin kävelyyn, juoksuun, maastopyöräilyyn kuin gravelpyöräilyynkin. Kun Hiukasta lähtee liikkeelle ja jatkaa Pöllyvaaran maastoihin ja kestää pienen asfalttipätkän, saa tehtyä melkoisen pitkän pyöräilyn hienoissa kangasmaastoissa.
